Shakissa käytetty pelilauta on monista muistakin peleistä tuttu 8x8-ruutuinen neliön muotoinen lauta. Laudan ruudut ovat vuorotellen tummia ja vaaleita. On oleellista, että pelilauta sijoitetaan pelaajien väliin niin, että oikeassa alanurkassa on vaalea ruutu.
| 8 | | | | | | | | | |
| 7 | | | | | | | | | |
| 6 | | | | | | | | | |
| 5 | | | | | | | | | |
| 4 | | | | | | | | | |
| 3 | | | | | | | | | |
| 2 | | | | | | | | | |
| 1 | | | | | | | | | |
| A | B | C | D | E | F | G | H |
Pystysuoria rivejä sanotaan tavallisesti linjoiksi ja vaakasuoria riveiksi, jotta nämä käsitteet voitaisiin erottaa toisistaan. Laudan halkaisijoiden suuntaisia vinorivejä kutsutaan diagonaaleiksi.
Ruudut on yleensä nimetty kirjaimen ja numeron yhdistelmällä niin, että valkeilla nappuloilla pelaavan näkökulmasta katsottuna pystysuorat rivit on merkitty kirjaimilla a-h vasemmalta oikealle ja vaakasuorat rivit numeroilla 1-8 pelaajasta poispäin lukien. Vasemmassa alakulmassa on siis ruutu nimeltä a1 ja oikeassa yläkulmassa ruutu h8. Näitä merkintöjä käytetään shakkikirjallisuudessa helpottamaan siirtojen muistiin merkitsemistä ja shakin pelaajien välistä kommunikaatiota. Itse pelin kannalta niillä ei ole suurta merkitystä.
Alussa kummallakin pelaajalla on 16 nappulaa: kahdeksan sotilasta, kaksi ratsua, kaksi lähettiä, kaksi tornia, yksi kuningatar eli daami ja yksi kuningas. Ne on sijoitettu, kuten kuvassa.
| 8 |  |  |  |  |  |  |  |  | |
| 7 |  |  | | | | | | | |
| 6 | | | | | | | | | |
| 5 | | | | | | | | | |
| 4 | | | | | | | | | |
| 3 | | | | | | | | | |
| 2 |  |  | | | | | | | |
| 1 |  |  |  |  |  |  |  |  | |
| A | B | C | D | E | F | G | H |
Pelaajat siirtävät nappuloita vuorotellen, vain yhtä kerrallaan. Poikkeuksena on linnoittautuminen. Nappulat voivat siirtyä tyhjään ruutuun tai lyödä vastustajan nappulan alla esitettyjen sääntöjen mukaan. Ne eivät siis voi siirtyä samaan ruutuun oman nappulan kanssa.
Kuningas (K) Kuningas on pelin tärkein nappula. Sen kohtalo määrää pelin lopputuloksen. Sitä ei milloinkaan poisteta laudalta, vaan jos kuningas pakottavasti joutuu lyötäväksi, on kyseessä shakki ja matti. Tällöin pelaaja, jonka kuningas joutuisi lyötäväksi, on hävinnyt pelin. Pelin päämääränä on siis pakottaa vastustavan kuningas tilanteeseen, jossa tämä ei pysty estämään sen lyömistä, eikä siis pelkästään vastustajan nappuloiden lyöminen, kuten joissakin muissa peleissä. On siis yhdentekevää, vaikka vastustajalla ei olisi kuin muutama nappula jäljellä ja itsellä kaikki edelleen laudalla, jos oma kuningas joutuu matiksi.
Edellisestä seuraa, että jos vastustaja uhkaa seuraavassa siirrossa lyödä kuninkaan, on se estettävä keinolla millä hyvänsä. Tämä ei ole vain suositus vaan sääntö. Kuninkaan uhkaaminen tällä tavoin on nimeltään shakki, ja on laitonta jättää oma kuningas shakkiin oman siirron jälkeen. Niinpä shakkaavat siirrot pakottavat vastustajan aina reagoimaan uhkaukseen. Sekaannuksen välttämiseksi on todettava, että koskaan ei ole pakko shakata eli siis uhata vastustavan kuningasta, mutta pelaaja, joka on joutunut shakin kohteeksi on pakotettu toimimaan.
Kuningas voi liikkua siirtovuorossa yhden ruudun mihin tahansa suuntaan: oikealle, vasemmalle, ylös, alas tai vinottain. Ollessaan keskellä lautaa kuningas pääsee siis kahdeksaan ruutuun, sikäli kuin sen liikkumista ei rajoita oma nappula tai se liikkuessaan joutuisi ruutuun, jossa se olisi shakissa. Kuningas ei saa siirtyä shakkiin ja samoin mikään oma nappula ei saa siirtyä siten, että kuningas jäisi shakkiin siirron jälkeen.
Daami (D) 
Daami on kaikista nappuloista voimakkain. Sitä ei haluta menettää turhaan. Toisaalta se on hyökkäysnappula ja erityisen tehokas matin tekijä. Nappuloiden arvoja voidaan verrata kaikkein vähäarvoisimpaan eli sotilaaseen. Daami on vähintään yhdeksän sotilaan arvoinen.
Daami liikkuu kuninkaan tavoin myös joka suuntaan, mutta voi edetä niin pitkälle kuin haluaa, jos tiellä ei ole muita nappuloita, jolloin se joutuu pysähtymään. Se ei voi hyppiä niiden ylitse, mutta vastustajan nappulan se voi lyödä halutessaan.
Torni (T) Torni on daamin tavoin voimakas nappula, muttei läheskään yhtä vahva. Sen arvo on melko tarkkaan viisi sotilasta. Kaksi tornia ovat siis suurin piirtein yhtä arvokkaita tai hieman parempia kuin yksi kuningatar.
Tornit liikkuvat vaakasuoraan tai pystysuoraan niin monta ruutua kuin haluavat, jos tiellä ei ole muita nappuloita. Ne voivat siis lyödä vastustajan nappulan, muttei hypätä sen yli. Vinottain tornit eivät liiku.
Lähetti (L) Lähetti on niin sanottu kevyt upseeri, kun tornit ja daamit ovat raskaita upseereita. Lähetti on hieman yli kolmen sotilaan arvoinen, joten kaksi lähettiä on selvästi parempi kuin yksi torni. Lähetin ja tornin välistä arvoeroa sanotaan kvaliteetiksi eli laaduksi. Se on hieman vähemmän kuin kaksi sotilasta.
Lähetti liikkuu vain vinottain, mutta niin monta ruutua kuin haluaa, jos tiellä ei ole muita nappuloita. Vastaavasti kuin daami tai torni, lähetti voi lyödä vastustajan nappulan, muttei hypätä sen yli. Lähetti on alussa joko tummalla tai vaalealla ruudulla, ja sellaisella se pysyy koko pelin ajan tai kunnes se lyödään pois. Tämä on yksi syy miksi tornit ovat parempia kuin lähetit. Lähetin sanotaan olevan 'tumma' tai 'vaalea' sen ruudun värin mukaan, joilla se liikkuu.
Ratsu (R) Ratsu on myös kevyt upseeri ja suurin piirtein samanarvoinen lähetin kanssa. Ominaisuuksiltaan ratsu poikkeaa kuitenkin melkoisesti lähetistä. Lähettien ja ratsujen omat hyvät ja huonot puolet korostuvat erilaisissa asemissa, joten on pelaajan harkinnan varassa haluaako hän esimerkiksi antaa vastustajan lyödä ratsunsa, jos itse saa vastaavasti lyödä vastustajan lähetin.
Ratsut ovat ainoita nappuloita, jotka saavat hyppiä toisten nappuloiden yli. Ne liikkuvat L:n muotoisia askelia niin, että ne ottavat ensin kaksi askelta vaakasuoraan ja yhden pystysuoraan tai kaksi askelta pystysuoraan ja yhden vaakasuoraan. Vaihtoehtoisia siirtymisiä on siis kahdeksan, jos ratsulla on tilaa liikkua eli omia nappuloita ei ole kohderuuduissa tai laudan reuna tule vastaan.
Sotilas (s) Sotilaat ovat olennainen osa shakkipeliä. Vaikka ne ovat vähäarvoisia, niitä on monta, missä piilee niiden voima. Lisäksi sotilaasta voi tulla pelin kuluessa jokin muu nappula, jos se ns. korotetaan. Sotilasasemat määräävät oikean muiden nappuloiden nappuloiden sijoittelun laudalla.
Sotilaat ovat ainoita nappuloita, jotka liikkuvat ja lyövät eri tavalla. Sotilas liikkuu suoraan eteenpäin yhden ruudun kerrallaan, muttei taakse, eikä sivulle, mikä tekee niiden siirroista peruuttamattomia. Sotilas ei voi edetä, jos sen edessä on jokin muu nappula. Toisaalta sotilaat voivat lyödä vinottain edessä oikealla tai vasemmalla olevassa ruudussa olevan vastustajan nappulan. Ollessaan aloitusruudussaan sotilaalla on oikeus valita siirtyykö se yksi vai kaksi askelta eteenpäin, tietysti olettaen että mikään nappula ei ole tiellä. Tämä sääntö on tehty pelin aloitusvaiheen nopeuttamiseksi.
Kun sotilas siirtyy viimeiselle riville, valkea sotilas 8. riville tai musta 1. riville, se korotetaan joksikin muuksi nappulaksi kuin sotilaaksi tai kuninkaaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sotilas korvataan tuolla nappulalla laudalla. Yleensä korotus tehhdään daamiksi, koska se on arvokkain nappula, mutta myös vähemmän arvokkaaksi nappulaksi saa korottaa, mikä voi joissakin tilanteissa ratkaista pelin kohtalon. Korotettava nappula voi olla myös jokin muu kuin jo laudalta poistettu nappula, vaikka jotkut aloittelijat ovat toisin luulleetkin. Tällöin on teoreettisesti mahdollista esimerkiksi, että laudalla olisi yhdellä pelaajalla yhdeksän daamia. Kannattaa muistaa, että sotilaan korottaminen on lähes aina suuri uhka, koska se muuttaa materiaalitasapainoa rajusti.
Ohestalyönti on sotilaalla tapahtuva lyönti tyhjään ruutuun vastustajan sotilaan ”ohesta”. Se on mahdollista vain välittömästi sen jälkeisessä siirrossa, kun ohestalyötävä sotilas on ottanut kaksoisaskeleensa aloitusruudustaan. Tällöin se voidaan lyödä aivan kuin se olisikin ottanut vain yksöisaskeleen. Tällöin siis sotilas, jonka viereiseen ruutuun kaksoisaskeleen ottanut on juuri siirtynyt, siirtyy siiheen ruutuun, johon yksöisaskel olisi otettu ja poistaa kaksoisaskeleen ottaneen sotilaan laudalta. Ohestalyönti tapahtuu siis aina viidennellä rivillä (mustalla neljännellä) olevalla sotilaalla välittömästi sen jälkeen, kun kaksoisaskel on otettu. Myöhemmin ohestalyöntiä ei enää saa tehdä.
Linnoittautumisen tarkoituksena on saada kuningas turvaan lähelle nurkkaa nopeasti. Linnoittautuminen on ainoa shakissa laillinen siirto, jossa siirretään kahta nappulaa samassa siirrossa. Linnottautumisen edellytys on etteivät siihen osallistuva torni ja kuningas ole siirtyneet lähtöruuduistaan pelin aikana. Siis, vaikka nappula olisi siirtynyt muualle ja sitten takaisin, katsotaan se jo siirtyneeksi. Linnottautumisessa siirretään ensin kuningas kaksi ruutua tornin suuntaan ja sitten torni kuninkaan yli siihen ruutuun, jonka yli kuningas äsken siirtyi. Linnottautuminen ei ole sallittu, jos kuningas on shakissa tai se joutuisi shakkiin siinä ruudussa, jonka yli se liikkuu tai kohderuudussaan. Näin ollen linnoittautuminen ei ole laillinen siirto väistyttäessä shakista. Lisäksi on tietysti selvää, että ruudut kuninkaan ja tornin välillä on oltava tyhjät, jotta linnoittautuminen olisi mahdollista. Linnottautumisen voi tehdä joko kuninkaan puolelle, jolloin puhutaan lyhyestä linnottautumisesta tai daamin puolelle, jolloin on kyseessä pitkä linnoittautuminen.
Shakissa on useita tapoja päätyä tasapeliin. Näitä ovat
Näihin sääntöihin sisältyvät muut tasapelit kuten ikuinen shakki.
Jotta shakin pelaajat voisivat jälkeenpäin tutkia ja analysoida pelejä, on kehitetty siirtojen merkitsemiseen erilaisia merkitsemistapoja. Tässä esitellään lyhyt algebrallinen notaatio.
Jokaista nappulaa vastaa kirjain seuraavasti:
| Nappula | Kirjain |
| Kuningas | K |
| Daami | D |
| Torni | T |
| Lähetti | L |
| Ratsu | R |
| Sotilas | s |
Yleensä sotilaan s jätetään pois tarpeettomana. Siirtoa merkittäessä kirjoitetaan ensin siirtyvän nappulan kirjain, sitten ruutu, johon se siirtyy. Esimerkiksi Rf3 tarkoittaa, että ratsu siirtyy ruutuun f3. Jos kaksi samanlaista nappulaa voi siirtyä samaan ruutuun lisätään lisätunnisteeksi sen linjan kirjain, jolla nappula on tai jos ne ovat samalla linjalla niin sitten rivin numero. On mahdollista että joudutaan merkitsemään molemmat, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Esimerkkinä olkoot ratsut ruuduissa b1 ja f3, nyt Rd2 ei riitä, koska molemmat ratsut pääsevät d2:een. Merkitään siis Rbd2, kun tarkoitetaan ratsua b1:ssä. Jos nappula lyö toisen, merkitään ennen kohderuutua x. Siis, jos daami lyö tornin e5:stä, merkitään Dxe5. Sotilaan siirroista merkitään vain kohderuutu ja lyötäessä sotilaan lähtölinja, siis esimerkiksi exd3 tarkoittaa, että e-linjalla oleva sotilas lyö nappulan d3:sta. Ohesta lyönti merkitään kuten sotilas löisi kohderuutuunsa ja perään kirjoitetaan e.p., esimerkiksi bxc6 e.p. tarkoittaa, että b-sotilas lyö ohesta c5:een siirtyneen sotilaan. Lyhyt linnoittautuminen merkitään O-O ja pitkä linnoittautuminen O-O-O.
Lisäksi kommentoinnissa käytetään seuraavia merkintöjä:
| Merkintä | Merkitys |
| ! | Erinomainen siirto |
| ? | Huono siirto |
| !! | Nerokas tai erityisen kaunis siirto |
| ?? | Paha moka, häviää ainakin puoli pistettä |
| !? | Mielenkiintoinen siirto, joka todennäköisesti on hyvä |
| ?! | Huono siirto, joka toimii vain, jos vastustaja pelaa epätarkasti |
Yleisiin kohteliaisuussääntöihin kuuluu epäurheilijamaisen käytöksen välttämisen lisäksi joitakin erityisesti shakkiin liityviä piirteitä. Siirrot tehdään yhdellä kädellä. Jos on koskenut jotain omaa nappulaa, sitä on siirrettävä, jos se on laillista. Jos on koskenut vastustajan nappulaa, on se lyötävä mikäli mahdollista.
Jos käytetään kelloa, ei sitä saa pysäyttää ennen kuin siirto on tehty ja käden pitäminen kellon napilla on kielletty. Lisäksi lyötyä nappulaa ei saisi käyttää kellon painamiseen.
Vastustajaa ei saa häiritä pelin aikana. Tähän kuuluu kaikenlainen fyysinen väkivalta ja myös esimerkiksi jatkuva tasapelin tarjoaminen.
Yleensä jos pelaaja tekee riittävän monta kertaa laittoman siirron voidaan hänet tuomita hävinneeksi. Mikäli jokin siirto todetaan laittomaksi on lauta palautettava sellaiseksi kuin se oli ennen tuota siirtoa. Jos nappulat on pelin alkaessa aseteltu väärin, uusitaan peli. Jos lauta on asetettu väärin ja se huomataan pelin aikana, siirretään asema oikein asetetulle laudalle. Jos pelaajat ovat aloittaneet pelin väärillä väreillä, jää pelin lopputulos voimaan sellaisenaan.