Shakin pelaajan keskittymiskyky on erityisen tärkeä ominaisuus, koska siitä riippuu, miten pelaaja pystyy pitämään muistissa laskemansa asemat. Tästä seuraa se, että pelaaja, joka pystyy pitämään ajatuksensa keskittyneempänä peliin, voi odotta parempia tuloksia, koska hän pystyy laskemaan syvemmällem ja arvioimaan asemia paremmin.
Keskittymiskyvyn herpaantuminen johtaa virheisiin, koska silloin saattaa unohtua jotain oleellisen tärkeää, jonka pelaaja oli kyllä huomoinut, mutta sitten unohtanut, koska ei ollut keskittynyt asiaan. Ei ole niinkään harvinaista nähdä hyvän pelaajan laskevan syvällistä muunnelmaa, mutta sitten unohtavan nappulansa lyötäväksi helpolla taktisella kuviolla. Keskittymiskykyä tarvitaankin siis usealla eri tasolla.
Keskittymiskykyyn läheisesti liittyy laiskuus, joka iskee laudan ääressä. Usein saattaa tulla houkutus pelata 'normaalisiirto' laskematta muunnelmia, kun se olisikin tarpeen. Laiskuus taas johtuu siitä, että antaa ajatusten askarrella jossain muussa kuin shakkissa. Siten keskittymiskyky parantaa myös pelaajan työtehoa.
Shakin pelaajan on oltava kärsivällinen. Ensinnäkin hänen on jaksettava ottaa huomioon kaikki vastustajan vastaukset ja suhtauduttava asemaan niiden mukaisesti. Kaikki ideat eivät toimi heti, joten niitä on ehkä syytä valmistella. Pelaaja voi huomata, että hänen vastustajansa on tehnyt virheen, muttei pysty sitä välittömästi osoittamaan lyömällä voittosiirron lautaan. Tällöin tarvitaan kärsivällisyyttä, jotta asema kypsyisi siihen pisteeseen, että voittaja isku toimii.
Kärsivällinen shakin pelaaja ei hyökkää, jos siihen ei ole edellytyksiä. Tietysti eri pelaajilla on erilaiset pelityylit, ja jotkut hyökkäävät ahkerammin, mutta kyse ei ole tällöin aina ole kärsimättömyydestä. He ovat kuitenkin hankkineet aseman, jossa hyökkäys on mahdollinen ja kuluttaneet aseman analysointiin pitkiä aikoja. Liika kärsivällisyys voikin pahimmillaan johtaa päättämättömyyteen ja passiivisuuteen, kun ratkaisun hetki on tullut.
Hiukan toisella tasolla kärsivällisyyttä tarvitaan, kun pelaajan edistyminen on hidasta. Edistymisen eteen pitäisi tehdä kärsivällisesti työtä, ja liian nopeiden ratkaisujen etsimisellä voi olla päinvastainen vaikutus kuin haluttiin. Kärsivällisyys auttaa pelaajaa tutkimaan omat pelinsä, ja löytämään niistä virheet. Se auttaa häntä tutkimaan parempia tapoja tehdä asiat.
Shakki on usein yhdistetty laskemiseen ja mekaaniseen asemien läpikäymiseen. Tämä on kaukanan totuudesta, koska juuri luovat ideat ja epätavalliset siirrot tuovat shakkiin sen kauneuden. äärimmäinen esimerkki luovuudesta shakissa oli Mikhail Tal, joka pelasi shakkia ainutlaatuisella tavalla. Hän uhrasi usein nappuloita luodakseen asemaan elämää. Nämä uhraukset eivät aina olleet korrekteja, mutta ne olivat luovia ratkaisuja, ja varmasti odottamattomia.
Luovuus auttaa katsomaan yli niiden dogmaattisten lausahdusten, joita monet shakkikirjat ovat täynnä. Varsinkin aloittelijoilla on tapana ottaa shakkia koskevat ehdotukset sääntöinä, joista joustamisen he katsovat olevan virheellistä. Luovuutta voidaan osoittaa paitsi taktisella, myös strategisella tasolla. Kun asema on tylsä tai kuolleen oloinen, suunnitelman löytäminen siinä vaati todella taitoa hyödyntää erilaisia ideoita yhdessä. Tällöin luovuus voi tehdä tasapelistä voiton.
Deduktiivinen ajattelu on eräs shakin pelaajan tärkeimmistä taidoista. Kyky löytää yksittäisitä asemista yleisiä piirteitä, ja soveltaa sitten niitä koskevia tietoja, on olennaista menestymisen kannalta. Suuresta tietomäärästä ei ole hyötyä, jos sitä ei osaa soveltaa käytönnön peleissä. Shakissa tiedon lisäksi tärkeää on taito. Taito koostuu hyvin pitkälle deduktiivisesta ajattelusta.
Deduktiivisen ajattelun kehittäminen on mahdollista harjoittelamalla taktisia teemoja ja toisaalta analysoimalla hyvien pelaajien pelejä. Ideoiden ymmärtäminen toisten pelaajien peleistä auttaa löytämään noita samoja ideoita omista peleistä ja ennakoimaan jatkossa vastustajan suunnitelmat. Toisaalta oikean suunnitelman löytäminen asemssa voi olla kiinni siitä, että pelaaja on nähnyt samanlaisen tilanteen aiemmin, ja siksi hän osaa johtaa oikean siirron myös kyseisessä asemassa. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi kokemus on shakissa niin tärkeää.
Kilpailunhalu ajaa shakin pelaajaa eteenpäin. Jos pelaaja ei halua voittaa, ei hän niin tule tekemäänkään, jos vastassa on vähintään samantasoinen pelaaja. Toisaalta jos pelaaja on valmis haastamaan kenet tahansa, ja vie peliä eteenpäin riittävällä itsevarmuudella, ei hän tule häviämään useammin kuin hänen taitonsa vuoksi pitäisi hävitä. Joskus tämä voi johtaa paljon vahvemman pelaajan lyömiseen, kun tällä on hiukan ylimielinen asenne.
Toisaalta kilpailunhaluinen pelaaja pelaa voitosta myös pitkällä tähtäimellä. Vaikka hän häviäisikin muutaman peli, niin se ei muuta hänen tavoitettaan. Shakkissa edistyminen edellyttää usein sitä, että pelejä hävitään, jotta myöhemmin niistä voi oppia ja voittaa muita pelejä. Esimerkiksi uuden avauksen käyttöönotto johtaa aluksi heikompiin tuloksiin, mutta myöhemmin se voi tuoda monta voittoa, jotka ovat arvokkaampia kuin ne häviöt, jotkahän on joutunut kokemaan.
Kilpailunhaluinen pelaaja pyrkii pelaamaan aina, kun voi. Tämä auttaa häntä kehittämään kilpailurutiinin. Hänen ei tarvitse pelätä tarttua shakkinappuloihin, koska on ruosteessa. Voitot ruokkivat hänen haluaan tulla paremmaksi ja häviöt kannustavat oppimaan virheistä.
Päättäväisyys on tärkeää, jotta pelejä voisi voittaa. Päättämätön pelaaja ei uskalla pelata ratkaisevia siirtoja tai hän unohtuu pohtimaan kahden lähes yhtä hyvän siirron välillä liian pitkäksi aikaa ja häviää ajalla. Päättämätön pelaaja ei osaa päättää pitäisikö hänen laskea joku muunnelma vai ei, tuhlaten siten aikaa johonkin muuhun kuin shakkiin.
Päättäväisyys auttaa jatkamaan toivottoman tuntuisessakin asemassa. Monet pelaajat luovuttavat liian aikaisin, koska asema tuntuu vaikealta ja he ehkä ovat häviöllä materiaalia. Tietysti pelissä roikkuminen, vaikka vastustajan voitto on selvä, on epäkohteliasta. Mutta jos pitää valita epäkohteliaisuuden ja puolikkaan turnauspisteen väliltä, niin päättäväisen shakinpelaajan pitäisi valita empimättä jälkimmäinen. Toivottomuuden tunne sokaisee joskus näkemästä ratkaisua. Varsinkin aloittelijatasolla on tavallista, että voitolla oleva pelaaja tekee vielä virheen.